sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Roosa Lind: Juhani Aho - Rautatie

6.5.

Heissan! Vihdoin ja viimeinkin sain itseni patistettua tänne kirjoittelemaan omaa lukukokemustani kirjasta, jonka valitsin luettavaksi tälle äidinkielen kurssille. Kirjan valinta tapahtui aika randomisti. Olen päättänyt lukea 100 kirjaa, jotka suomalaisen pitäisi lukea ennen kuolemaansa ja näiden sadan kirjan joukosta päätin valita suomalaiseksi klassikoksi nousseen Rautatien. Jossakin vaiheessa minun tulisi se kuitenkin lukea. En ollut koskaan ennen kuullut kirjasta ja äitni varoitteli, että lukeminen tapahtuisi hitaasti ja puuduttavasti. Äitini oli oikeassa. Kirjaa luettuani nyt puolet, en ole vieläkään saanut kiinni kirjan juonesta (saatikaan jos siinä edes sellaista on!) ja ainut tunne, jonka se pystyy tarjoamaan on tylsyys.

                                                                                                                                                  

27.5.

En aiemmin huomannut kirjoittaa, milloin kirja Rautatie on julkaistu. Lukemani painos on ilmestynyt vuonna 1973 eli jo vuosiluvusta voi päätellä tekstin olevan vanhanaikaista ja tapahtumien sijoittuvan vuosien taakse. Kirja ulkonäöltään on tylsähkö, sillä se on väriltään tummanharmaa ja etukannessa himmeästi on piirretty vain junan kuva eikä takakannessa ole tietoakaan kirjan kuvauksesta. Olin kuitenkin yllättynyt, kun huomasin tekstin välissä silloin tällöin olevan kuvia. Kuvat ovat mustavalkoisia ja piirretty kuin hahmotellen eikä tarkasti yksityiskohtia korostaen. Kuvat pääasiassa ovat joko ihmisistä tai eläimistä.


Kirja kertoo mehestä nimeltä Matti. "Niin olikin, ett'ei Matilla lapsia ollut. Vaimo hänellä oli, Liisa, mutt'ei muuta joukkoa mitään. Kahden ne ausivat Korventaustan pienessä mökissä pappilan metsäsaralla."
Matilla ja Liisalla ei ole paljon rahaa ja he joutuvat tekemään kovasti töitä pienen palkan eteen. Talvet ovat selviytymistä, sillä ruokaa eikä töitä ole. On kauheaa ajatella, että entisaikoina on eletty köyhyydessä ja elämä ei ole ollut helppoa, mutta onneksi kirja vain pintaraapaisee ja ohimennen mainitsee tästä asiasta, sillä muuten minun olisi ollut vaikea lukea tekstiä.

Kuten kirjan nimikin jo kertoo rautatie liittyy jotenkin kirjan tapahtumiin. Rautatietä aletaan siis rakentamaan ja tätä uutta asiaa Matti ja Liisa ihmettelevät kovasti.  Yli puolet kirjan tekstistä ei kuitenkaan liity mitenkään rautatiehen, vain heidän normaaliin arkeensa. Kirja ei saanut yllätettyä viimeisellä sivullakaan ja siihen tulokseen tulin, että kirjan tekstissä ei ole mitään järkeä... Kirja oli tylsä, mutta tulipahan luettua. Tätä kirjaa ei kannata lukea muusta syystä kuin että se on suomalainen klassikko!




1 kommentti:

  1. Sinulla on aika kunnioitettava tavoite :) Rautatietä ei tosiaan voi kuvata mukaansatempaavaksi - tsemppiä lukemiseen!

    VastaaPoista